Biotouch Water Food

Add a Comment

43 Comments

Comment by Juha Veikko Mentu on June 14, 2009 at 2:46pm

I will deliver the latest post by my closest friend, IM, for the readers of Biotouch Water Enviro. It mainly concerns the microbiology of paper industry but shows also some challenges of PMEU methods, however:

Certain types of microbiological problems in paper mills seem to be acute all the time. Looking back to last months, this may be "Top Three" among them:

* Microbiological spoilage of raw materials. This is an everlasting hazard for mineral and starch slurries, and the reasons are very easy to understand: both raw materials mentioned may contain high densities of bacteria (mainly aerobic sporeformers and actinobacteria), slurries containing starch are very nutritive growth media for different microbial species and the very challenging biocidic treatments of slurries (especially mineral ones), when inaccurate, can lead to the total spoilage of them.

* Growth of biofilm and production of slime. This problem seems to be connected to poor washing and boil-out programs which leave rests of biofilm inside the machine and give growth time for it because too long running periods. The chose of ineffective biocide and/or its insufficient dosing can also stimulate the activity of these trouble-makers.

* Microbial growth in the broke system. Especially big machines with large broke towers suffer of this problem. If the basic biocide program is insufficient and the retention times inside the towers are too long, aerobic population tend to increase the number of its cells to the level of 10 000 000 cfu/g or even higher. Consumption of oxygen by respirating bacteria leads to anaerobic conditions, redox potential will be dropped and the growth conditions for both fermentative and anaerobic bacteria turns to be excellent. Drop of pH, slime and spore formation, smells and odours - even the production of H2S and H2 - will be found in such situations.

There are some measures to prevent these hazards. Growth period of microbial population shall be kept as short as possible, the control of waterborne and bioflim bacteria shall be as rapid and frequent as possible and the bioside programs, intended in killing of raw material, process water and biofilm bacteria shall be evaluated more frequently.

A realistic and accurate way to control both process water and biofilm growth, as well as to evaluate biocide programs, is now available. The Finnish company SAMPLION Ltd is manufacturing and selling "Portable Microbiological Enrichment Unit", a "mini-fermentor" for 10 simultaneous tests in controlled conditions, to detect the failures of biocide programs in only hours (watesr) or days (biofilms). Some results of PMEU's paper industry applications will be published in next Spring - coming back to refer them later.

Some wrong ideas about the overdosing of biocides will also rise up frequently among publicity. Basically it is not a question of only the cubic meters of biocides consumed, however, The chose of most effective biocides for different areas of processes towards different problems, the dosing of these compounds, their type of action and some other factors play a major role when building an effective biocide program for paper machine. Overdosing of biocides is a problem only in cases, when the program does not work, and leads to the loss of money and the rise of biocide concentration in paper machine effluents.

Comment by Helge V. Keitel on February 28, 2009 at 10:41am

I've a contact from Canada about biotechnology blogging and cooperation. We could chat about that some day over Skype.

Comment by Juha Veikko Mentu on February 27, 2009 at 4:30pm

Lähetän luettavaksenne Industrymicrobiologistin jutun. Paperiteollisuuden jätevedenpuhdistus kärsii ainakin paikoitellen vakavista ongelmista, joihin voisi paneutua tarkemmin mm. PMEU-menetelmää soveltaen.

Here is the latest post by Industrymicrobiologist:

Effluents of pulp and paper mills are relatively simple to treat by activated sludge process - in theory. Some severe problems have arisen in practice, however.

Temperatures of incoming waste waters have risen during last years. The most obvious reason for this phenomenon is the increased recirculation of process waters inside the mills. Poor sedimentation of flogs, caused by the heavy growth of filamentous bacteria, has also become to be more and more hard problem for purification plants. There may be some kind of correlation between temperature and bulking of sludge?

Another problem, potentially very hazardous, is the growth and recirculation of Legionella pneumophila inside activated sludge process. The role of Protozoa has now been established: they act as carrirs of bacteria backwards in returned sludge.

Dosing of nutrients into biological treatment steps isn't any hard task anymore because the need of phosphorus and nitrogen has been studied very deeply, and simpe AT LINE testing for the optimization of them is easy to perform in the mill labs.

Two problems, mentioned before, still exist and need R&D activities to be solved: bulking of the sludge (by filamentous organisms) and L.pneumophila.

Comment by Helge V. Keitel on November 27, 2008 at 2:48pm

@totoriki kirjoitti Jaikussa äsken Sitran Food konferenssista: Strategisella ketteryydella kolme ajuria: avoin strategiaprosessi, noussut strateginen hälytysvalmius, laadukas sisäinen keskustelu

Comment by kknet on November 24, 2008 at 12:59pm

Take a look at the BIONEERS COMMUNITY.

Comment by Helge V. Keitel on November 18, 2008 at 9:25pm

Juha, 1991 - 2008 ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

"Uuden biotekniikan sovellutuksissa tutkimus- ja tuotekehitysvaihe on yleisesti ollut jopa yli kymmenen vuoden mittainen. Vaikka tuote on ollut jo kauan teknisesti valmis, tiukat turvallisuusvaatimukset ja selkeiden pelisääntöjen puuttuminen hyväksyttämisessä ovat usein viivästyttäneet pääsyä markkinoille."

Tuo on edelleen täysin totta. Uskon kuitenkin, että tämä meidän parveilumme ja joukkovoimamme huomataan ja HUPS HEIJAA yhtäkkiä jutut lähtevät luistamaan. Vosin kirjoitta aiheesta teorian vaikkapa tämän päivän kokemuksista (seminaari), mutta palataan siihen.

Vastaukseni löytyy PPI kommentista. Emme ole kaukana, sano minun sanoneen.

Comment by Juha Veikko Mentu on November 18, 2008 at 2:03am

Kiitos kinnostavista ajatuksista, Heikki ja Helge!

By the way...

Referoin jälleen lyhyesti opusta "Uusi Biotekniikka" (Osmo Kuusi 1991, TAMMI, s. 26):

"Uuden biotekniikan sovellutuksissa tutkimus- ja tuotekehitysvaihe on yleisesti ollut jopa yli kymmenen vuoden mittainen. Vaikka tuote on ollut jo kauan teknisesti valmis, tiukat turvallisuusvaatimukset ja selkeiden pelisääntöjen puuttuminen hyväksyttämisessä ovat usein viivästyttäneet pääsyä markkinoille."

Kuulostaa hyvin tutulta, mutta herättää uuden ajatuksen:

Onko olemassa mitään tahoa, joka auttaisi "viran puolesta" viimeksi mainitun ongelman ratkaisussa?

Tai löytyykö teollisuuden taholta riittävää kiinnostusta?

Itse 20 v. paperialan suuryhtiössä työskennelleenä muistan hyvin selvästi sellaiset johtoportaan tutkijoille esittämät ajatukset kuin "not invented here" tai "pioneerit kantavat riskit - kannattaa lähteä mukaan vasta myöhemmin". Näillä periaatteilla Suomen paperiteollisuustutkimus onkin sittemmin ajautunut nykyiseen, jokseenkin toivottomaan tilaansa. Joitakin kehitysmielisyyden elonmerkkejä olen havainnut yksittäisillä tehtailla, mutta ne on vaiettu kuulumattomiin ylemmillä tahoilla.

Kenties ympäristöala (ja -teollisuus) onkin nykyään kehitysmyönteisempää kuin perinteinen puunjalostusala, joka kamppailee valtavien talousongelmiensa kanssa? Ympäristöasiantuntijat ymmärtävät sitä paitsi paremmin (uutta) biotekniikkaa kuin paperi-insinöörit, joilla on perinteinen, fysikaalis-kemiallinen koulutustausta.

Comment by Helge V. Keitel on November 9, 2008 at 9:53am

Euroopassa on yhtenäinen tavoite saada kaikki sisä-, rannikko- ja pohjavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Siksi EU:ssa laaditaan parhaillaan vesihuoltosuunnitelmia, joissa pohditaan, miten tavoite voidaan saavuttaa.

Vesikeskustelullamme ja PMEU:lla on siksi rajat ylittävä merkitys. Suomen osuus EU:n potentiaalista on karkeasti ottaen 1 % (5 miljoonaa / 500 miljoonaa).

Jos Suomessa tarvitaan kourallinen kumipyörälaboratorioita, silloin EU:ssa olisi tilaa viidellesadalle.

Tämähän haiskahtaa jo bisnekseltä. Kuvitelkaamme 500 kpl x 150 000 euroa per kumipyörälabra = 75 000 000 euroa. Palvelutuotanto tuon päälle. Puhumme suuresta asiasta aikajänteellä 2009 - 2015.

Suomessa vesien suurin ongelma on rehevöityminen, jonka vähentämisessä maataloudella on iso rooli. Tärkeitä keinoja ovat Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Hannele Nyyroosin mukaan lannoitteiden vähentäminen ja tarkoituksenmukainen käyttö, peltojen kasvipeitteisyys talvella, suojavyöhykkeet, kosteikot ja karjalannan käytön tehostaminen.

Maatalouden ympäristötukea pitää kohdentaa niin, että tukea annetaan etenkin kalteville ja korkean fosforitason pelloille sekä tulvapelloille.

Paljon tehtävää on myös haja-asutusalueiden jätehuollossa, viemäriverkon remontissa ja vesistöjen kunnostuksessa.

1. Rannikkovedet voivat huonosti
2. Murheenkryyninä ovat Suomenlahti ja Saaristomeri
3. Nykytoimilla vesiensuojelun tavoitteita ei saavuteta
4. Kuormitusta on vähennettävä etenkin maataloudessa
5. Perattuja ja oiottuja koskia on kunnostettava

Alueellisten ympäristökeskusten ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ovat nyt valmiit, ja kaikki kiinnostuneet voivat antaa niistä palautetta. Kommentointiaikaa on huhtikuun 2009 loppuun saakka. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat vuoden 2009 lopulla. Silloin Suomi ratkaisee, mitä se aikoo tehdä vesien tilan parantamiseksi.

Lähde: HS perjantaina 31. lokakuuta 2008 | Toimittaja Heli Saavalainen

Comment by Heikki Huotari on November 8, 2008 at 10:52pm

Olen koettanut päästä vähän kärryille tästä liikkuva PMEU-aiheesta ja seuraavaksi tuulen huminaa vintiltäni, tosin siitä voi käydä ilmi etten niin asiantuntija aihealueella ole.

Kilpailu on hyvä ottaa huomioon jo tässä vaiheessa, koska ihmiset maksavat vain välttämättömästä ja vaikka uusi menetelmä olisi teknisesti todella hyvä, saattaa se jäädä jalkoihin, jos jokin "perinteinen" tekniikka hoitaa välttämättömän halvemmalla. Puhun nyt siis viitaten kaivoista otetun juomaveden analysointiin, mistä oli juttua Juhan toimesta aikaisemmin. Tosin sehän ei olisi kuin yksi mahdollinen osa tätä konseptia. Yritän tässä vähän avata ääntäni ja samalla mahdollisten kommenttien myötä ymmärtää kokonaisuutta paremmin.

Seuraavista linkeistä löysin jotain hintaosviittaa minäkin, mutta tuleeko tuohon sitten vielä muita lisäkustannuksia sitten kuin mahdollinen terveystarkastajan käynti paikan päällä?

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4424&lan=fi#a0

http://www.pirteva.fi/talousvesi/kaivoveden_tutkiminen_ja_korjaus/

Sitten PMEU:n mahdollisesta asiakaskunnasta yleisesti.
Itse näen teollisuuden ja yritykset houkuttelevana vaihtoehtona ainakin seuraavista syistä:

+ Teollisuus ei yleensä näytteiden tuloksia halua odotella viikkokaupalla, vaan haluaa ne mahdollisimman nopeasti. He ovat valmiita maksamaan nopeudesta huomattavasti enemmän kuin yksityishenkilöt. Muilla kuin teollisuuden yrityksilläkin nopeudesta ollaan useammin valmiita maksamaan enemmän kuin yksityishenkilöiden tapauksessa.

+ Teollisuuden tarpeet voivat olla monimuotoisemmat ja heille voisi tarjota laajempaa ja kattavampaa testipakettia, mikä myös osaltaan lisäisi euroa/käyntikerta -suhdetta. Nopeus ja vaivattomuus olisi jälleen valttia.

+ Nopeuden lisäksi PMEU tarjoaisi muitakin etuja, joita voi olla vaikeampi myydä yksityishenkilöiden tarpeisiin, mutta teollisuudesta löytyy enemmän tarttumakohtaa. Tähän voisi esimerkkinä mainita kemikaalien myyntifirmat. Joka viikko kerättävät massa- ja vesinäytteet lisäävät valtavasti työmäärää ja niiden lähettäminen analysoitavaksi on oma hommansa. Jos tähän olisi tarjolla houkutteleva ulkoistuskonsepti, niin saattaisi heitäkin alkaa kiinnostaa.

Sitten joku miinuskin ihan tasapuolisuuden vuoksi:

- Teollisuudella on omat näytteiden ottonsa sekä vakiintuneet rutiininsa. Ratkaisun myyminen ja paremmuuden vakuuttava osoittaminen (tämä tosin ei ole mikään ylitsepääsemätön este)

Tässä äkkiä joitakin ajatuksia. Siihen autojen määrään ei äkkiä ole tarjota mitään kaavaa, mutta mietin esim. jätekaivojen tyhjennysfirmoja, joilta voisi mahdollisesti irrota autojen määriä tiettyjä alueita kohti ja niistä sitten skaalaamalla voisi saada jotain suuntaa tälle PMEU-hommalle. Tämä tuli vain äkkiä mieleen.

Lyökää vasaralla otsaan, jos tuli tyhmyyksiä ja valistakaa, niin pääsen paremmin mukaan itsekin.

Comment by Juha Veikko Mentu on November 8, 2008 at 8:35pm

Viranomaisten suorittamien kaivovesianalyysien hintaluokka on muutama sata euroa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, toimittaako asiakas itse pullon ympäristölabraan, vai käykö terveystarkastaja tutkimassa tilannetta paikan päällä.

Mielestäni meidän pitäisi

A) osoittaa PMEU-menetelmän kelvollisuus perinteisten menetelmien rinnalla (lehtijutut, evaluointi, akkreditointi jne.)

B) osoittaa ne edut, mitä saavutetaan siirryttäessä pesäkelukuanalytiikasta (liikkuvaan) PMEU-analytiikkaan.

Asia etenee, ja eräs kaupallinen taho on jo kaavailemassa PMEU:n businesspuolta. Olemme keskustelleet tästä aiheesta tänä syksynä. Mielenkiinto PMEU:n evaluointiin, jopa kenties sen akkreditointiin, on todellinen valopilkku tässä muuten pimenevässä Suomen syksyssä ja talouselämässä. Ja toinen valopilkku on tietenkin Junttiklubi, jonka toiminnalta odotan paljon rakentavaa & kehittävää!

• 1
• 2
• 3
• 4
• 5