1930 jälkeen Hitler nousi valtaan

[Helge V. Keitel]

Kirjoitin aiheesta Kauppalehteen keskiviikko, Marraskuu 12, 2008 22.53 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Harrastukset, Raha & valta, Politiikka

Natsit nousivat valtaan 1933 ja sen jälkeen alkoi ennen näkemätön pyrky kohti 1000-vuotista valtakuntaa ja maailman herruutta. Saksan nöyryyttäminen Versaillen rauhansopimuksen yhteydessä tasoitti Aatun tietä kohti absoluuttista valtaa.

Hitler ei kaapannut valtaa itselleen vaan kaikki sujui demokraattisesti. Kristalliyöt ja muut kaameudet koristivat Führerin suoraviivaista tietä kohti diktatuuria. Hitlerin aivoitusten lopputuloksena oli ruumisarkkutuotannon vilkastuminen kymmenillä miljoonilla toisen maailmansodan aikana.

Kaikille ei annettu tilaisuutta sonnustautua puupalttooseen. Monet joutuivat tahtomattaan joukkohautoihin. Onneksi ne ajat ovat ohi ja historiaa, oletamme.

Yhdysvalloissa Franklin D. Rosevelt nousi presidentiksi vuonna 1933 Herbert Hooverin jälkeen. New Deal nosti hiljaa USA:n 1929-luvun pörssiromahduksesta ja taantumasta kasvu-uralle. Vuonna 1929 presidentti Hooverin mielestä USA:n talouden fundamentit olivat kunnossa. Bush ja McCain olivat samaa mieltä vielä Lehman Brothersin kuperkeikan jälkeen.

1930-luvun taantumasta tuli pitkä. Työttömyys nousi vuonna 1932 Yhdysvalloissa 25 prosenttiin. Suojaverkkoja ei ollut, monet näkivät USA:ssa nälkää.

Adolf Hitler (20. huhtikuuta 1889 Braunau am Inn, Itävalta-Unkari – 30. huhtikuuta 1945 Berliini, Saksa) oli Saksan valtakunnanjohtaja (Führer), valtakunnankansleri ja kansallissosialismina tunnetun aatesuunnan kehittäjä. Hänen valtansa ja politiikkansa perustuivat rasismiin, antisemitismiin, totalitarismiin ja ennen kaikkea nationalismiin. Hitlerin johdolla kansallissosialistit, natsit, toteuttivat Mein Kampfissa ideoidun, sittemmin holokaustina tunnetun etnisen puhdistuksen ja kansanmurhan, jossa pakkosiirrettiin ja surmattiin miljoonia juutalaisia, toisinajattelijoita ja valloitettujen alueiden kansalaisia.

1929 opittiin, miten tärkeässä asemassa luottamus pankkimaailmaan on. Tämän takia keskuspankit ovat tehneet armon vuonna 2008 kaikkensa luottamuksen palauttamiseksi.

Mutta luuraako kulisseissa Aatun kaltaisia tyyppejä?

"Huolimatta diktatuuristaan ja rikoksistaan ihmiskuntaa kohtaan Hitler oli monien aikalaistensa kannattama ja palvoma johtaja. Hänen valtakautensa alkoi Versailles'n rauhansopimuksen yksipuolisella mitätöinnillä ja sitä seuranneella asevarustelulla, joka nosti Saksan ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä talouskriisistä. Hitlerin aloittamat valloitussodat sytyttivät toisen maailmansodan, jonka kestäessä Hitlerin Saksa liittolaisineen valloitti suuren osan Eurooppaa. Saksan häviön käytyä epäonnistuneen Neuvostoliiton valloitusyrityksen jälkeen väistämättömäksi Hitler teki itsemurhan bunkkerissaan puna-armeijan saartamassa Berliinin hallituskorttelissa sodan viimeisinä päivinä", opastaa Wikipedia.

Herra varjelkoon meitä liian taidokkailta pelastajilta! Niitä saattaa olla liikkeellä. Nyt jos koskaan tarvitaan city- ja perusjuntteja vastavoimaksi.

Onneksi maamme ja ilmastomme tuotta meitä (tuulipuku), mutta tänään puhuttiin työpaikkojen pikku-Hitlereistä, jotka laman varjolla johtavat yrityksiään pelolla. Aineksia on. Tarkkailkaa naapureitanne ;) ja ei muuta kuin kapuloita rattaisiin.

[Kai Nyman]

Otit esille työpaikkojen pikku Hitlerit.

Työpaikat ovat edelleen pitkälti autoritaarisia ja keskitetysti hallittuja:
- esimiehet valitaan ylhäältä alas (ei äänestetä)
- yrityksen paras käy yksilön edun edellä (yksilöitä irtisanotaan ja kohdellaan huonosti - jos se lisää voittoa)
- vallanjakoa ei ole (tuomiovalta, toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta (yrityksen prosesseista päättäminen) on toimivalla johdolla)

En väitä että tämä olisi huonoa - mutta joka tapauksessa yritykset muodostavat otollisen toimintaympärisstön pikku Hitlereille. Erään tutkimuksen mukaan noin 30% suurten yritysten korkeimmasta johdosta olisi luokiteltava lähinnä psykopaateiksi. En väitä että tämä olisi huonoa - näin vaan on.

[Helge V. Keitel]

Mitä mieltä olet sosiaalisen median mahdollistamista avoimesta yhteistyöstä? Linux syntyi sillä. Jäykän teollisen systeemin johtamisessa command control ja pikkuhitlerismi saattaa puolustaa paikkansa, mutta entä jos asiakkaat tuovat CRM:n kautta äärimmäisen irrationaalisuuden yritysten tuotantoympäristöön? Eikö silloin parveilua ja joukkuäly toimi paremmin kuin jääräpäinen yhden aatteen käytäntöön viejä?

Yhteistyökuviot eivät ratkaise kaikkia johtamisen tarpeita, mutta oppivassa organisaatiossa osaavat yksilöt saattavat yltää paljon parempaan tulokseen oppimalla ja yhteistyöllä kuin jos joku yrittää pakottaa porukkaa johonkin kaavaan tai konseptiin.

Meillähän on itse asiassa meneillään multilateraalinen koe, johon osallistumme uteliaisuuttamme. Motiivina on uuhden oppiminen tai muu sellainen. Taloudelliset ja kovat tavoitteet seuraavat perässä.

Piksu
KK-Net
jne.

[J. Vahe]

Helge, viittaan tuoreeseen merkintääni. Olen optimisti. Eiköhän se Ameriikan der Führer ole jo poistumassa kuvioista. Obama on luvannut hallintoonsa Bushin hallintoa enemmän keskustelua ja pohdintaa, ei enää yhden miehen päätöksiä.

Ja kommentoidakseni talous-Nobelistin käsitystä siitä, että tässä vallansiirtovaiheessa USA on haavoittuvainen. Mitenkähän on? USA:n pörssi on noussut päättyneen viikon. Onko niin, että 8 vuotta Bushin hämmästynyttä naamaa ja kysymyksiä tyyliin "kuka, mitä, häh" alkavat jäädä taakse. Ehkä joku siellä USA:ssa on jopa keksinyt, ettei valtiontaloutta voida loputtomiin "hoitaa" laskemalla veroja ja lisäämällä valtion menoja.

Toivottavasti USA:ssa uskotaan Obamalla olevan selvemmän suunnan. Ja jos tarpeeksi moni niin uskoo, ennuste alkaa toteuttaa itseään. Sellaista on talouspolitiikka!

[Helge V. Keitel]

Juha, Obama nousi valtaan puheenlahjoillaan ja verkostonsa voimalla. Hän käytti sosiaalista media ja keskustelevia toimintamalleja. Barack vetää puoleensa älykköjä ja tietäjiä. Bush uskoi omaan missioonsa ja hänen taustalla olivat äärikonservatiiviset uskonnolliset ryhmät, joihin verrattuna suomen KP (kristilliset) näyttävät äärivasureilta. Bush edusti näitä "fundamentalisteja" ja vanhoja teollisuuspiirejä. Obama ei selviä ilman taustavoimiensa tukea ja tämä yksistään ankkuroi hänet kansaan, ajatteluun, älymystöön ja uuteen, nousevaan teollisuuteen. Kommenttini on ehkä hivenen yksisilmäisen optimistinen, mutta toki sitäkin nyt tarvitaan.