EU-politikointia

[J. Vahe]

Kun eurovaaliehdokkaat alkavat jo nyt tykistön tapaan ajaa asemiin, muistuttaisin muutamasta asiasta. Ja kuten aina ennenkin, muistelen tietysti pelkästään ikäviä asioita.

1) Kun Suomi 14 vuotta sitten liittyi EU:hun, silloinen ulkoministeri Heikki Haavisto sanoi liittymiseen vaikuttaneen olennaisesti turvallisuuspoliittiset näkökohdat, vaikka niistä ei kovin paljon julkisuudessa puhuttukaan. Nyt, 14 vuotta myöhemmin, EU:lta puuttuu edelleenkin perustuslaki, joka mahdollistaisi edes teoriassa sen, että EU:lla olisi joitain reaalisia turvallisuuspoliittisia ominaisuuksia.

2) Kun EU:sta ei ole Suomen turvallisuuden takaajaksi, silloiset EU:hun liittyjät ovat nyt liittämässä Suomea Natoon. Tuossa kolmiosaisessa kirjoituksessani http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/05/21/natosta/ (21. 5. 2007 alkaen) osoitan, että Natosta tuskin on luvassa yhtään mitään. Ainoa minkä voisin silloiseen kirjoitusarjaani lisätä on, että Naton monivuotiselta jäseneltä Virolta puuttuu edelleenkin puolustussuunnitelma. Siis puolustusliiton jäseneltä puuttuu puolustussuunnitelma. Kuulostaako se vähän omituiselta?

3) Viimeisenä vaiheena - käteisvaluuttana - euro otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002. Varmaan tämäkin tapahtui siksi, ettei eurojuna olisi Suomelta karannut. Euro ei ole nykyään käytössä yhdessäkään toisessa Pohjoismaassa eikä esim. Englannissa.

4) Jo 1980- ja 1990-lukujen suhdannetaitteessa Kullberg sanoi Suomen menevän pää pystyssä Eurooppaan. Kahden devalvaation jälkeen Suomi meni Eurooppaan ryömimällä niin, että nenä juuri ja juuri saatiin kynnyksen yli. Sama koski tietysti kaikkia muitakin Kullbergin tallin ulkonevia osia.

5) Euromaana Suomi on ollut varsinainen hymypoika ja mallioppilas. Ne suuret euromaat, jotka asettivat aikoinaan tarkkoja vaatimuksia euroalueen vakaussopimukselle, siis Saksa, Ranska ja Italia, ovat kaikki itse luistaneet sopimuksesta, Italia vieläpä erittäin vakavasti - samoinkuin Kreikka ja Espanja.

6) Suomella on peräti EU-komissaari toimialueenaan EU:n laajentaminen. Kun ko. tehtävä Rehnille annettiin, kehuttiin tehtävän tärkeyttä. Rehn on ajanutkin innokkaasti EU:hun Turkkia, jonka väestöstä kohtalainen osa kannattaa itsemurhaiskuja. Kun EU:ssa muilla juuri Turkin osalta tuntuu olevan edes hiukan enemmän järkeä päässään, Suomella on nyt laajentumiskomissaari ilman laajentumista.

7) EU:lla pitäisi olla yhteinen ulkopolitiikka, jos se vain ensin olisi jostain asiasta yksimielinen. Näinhän ei ole, vaan Englanti valtasi Irakia niin perhanasti Saksan ja Ranskan vastustaessa sotatoimia.

Loppulauseena toteaisin, että Suomen 14-vuotisen jäsenyyden jälkeen EU muistuttaa joka paikasta tutisevaa korttitaloa ilman yhteistä perustuslakia, ilman yhteistä ulkopolitiikkaa, ilman yhteistä puolustustusta, ilman yhteistä talouspolitiikkaa, ilman yhteistä verotusta ja ilman yhteistä valuuttaa.

Jos minä olisin pyrkimässä EU-parlamenttiin, en lupaisi pyrkiä kehittämään EU:ta yhtään mihinkään. Enintään pyrkisin siihen, että EU ryhtyisi sellaiseksi, mistä “periaatteessa on sovittu” jo monia vuosia, varsin monia päätöslauselmia ja hyvin monia kokouksia sitten.

[Juha Veikko Mentu]

Muistelen kouluaikoja, jolloin meille näytettiin koulussa elokuvaa YYA-sopimuksen eduista Suomelle.

Jälkeen päin tuntuu (joskaan en välttämättä asiaa tiedä), että YYA-sopimuksesta oli enemmän hyötyä Suomelle kuin EU:sta: saimme elää rauhassa, kauppa luisti itään kuin rasvattu jne. Historian tutkijat ja taloustieteilijät varmaan kertovat, mikä oli YYA:n todellinen merkitys maallemme. Minua se ei ainakaan nuoruusvuosinani paljoakaan tökkinyt.

Ennen EU:ta kiistelimme EEC:stä. Enpä muista siitäkään muuta, kuin että mielenosoituksia järjestettiin. Eikä EEC:kään minua pahemmin häirinnyt - olin kiinnostuneempi moottoripyöristä ja tytöistä.

Mutta EU?

Eikö EU luotu rakentamaan Euroopasta U.S.A.:n vertaista talousmahtia? Eikä sen kummempaa?

Ehkäpä on hyvä, että EU:ssa kiehuu - muuten saattaisimme olla taloudellisesti "Ameriikan raitilla" (joskaan paljoa ei näinä päivinä toisaalta puutu).

Suhtaudun hyvin epäilevästi EU:n direktiivitehtailuun, maataloustukien jakoon (tai jakamattomuuteen) sekä avoimiin rajoihin. Itse kannatan edelleen kansallisvaltioita, jopa maakuntatason hallintoa. Ehkä EU on helpottanut opiskelijavaihtoa eri maiden oppilaitosten kesken...entä muuta?

Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja. Se näkee, ken elää...

[J. Vahe]

Kiitän kommenteista. Kaimalle: Maon lähin mies ja herraansa kohtuullisempi Zhou Enlai (nykyinen kirjoitusasu) sanoi Ranskan vallankumouksesta 1789, että sen vaikutuksia oli 1900-luvulla vielä aivan liian varhaista arvioida. Senkin uhalla: YYA, Efta ja EEC olivat Suomen kai kohtalaisen hyvää tasapainoilua jyrkästi jakaantuneessa maailmassa. Viimeiset ~15 vuotta olemme eläneet maailmassa jossa juuri kukaan ei ole kyseenalaistanut markkinatalouden loistavaa itsesäätelyä, siis esim. USA:n lainaamisen määrää ja lainaustapoja. Kohta saammekin varmaan säädellä pyynti- ja keräilytaloutta jossain luolassa asuen...

[Helge V. Keitel]

Juha Vahe, kirjoitat järkevästi isosta asiasta. Yleensä poliittisten pääättäjien pöydälle laitetaan raamatun paksuisia selontekoja, joissa on niin paljon asiaa, ettei sen ymmärtämiseen valtaosalla ole minkäänlaisia edellytyksiä, vaikka ikänsä tankkaisi.

EU for Dummies eli EU:ta Taviksille kirja on nyt olemassa sähköisessä muodossa.

Hvyä JV. Mehän täällä kohta ymmärrämme, mitä politiikalta ja poliitikoilta pitää vaatia. Selkeitä kannanottoja ja puheiden lisäksi käytäntöön viemistä.