KK-Net

Open Innovation and Collaboration

Information

UCSI - MUMK

INTERNATIONALIZATION
SUCCESS
CHANGE
UNCERTAINITY

We talk about nutrients, food, HACCP, biotouch, and PMEU in utilizing and studying microbes in industry or medicine or in environmental cleaning, the used microbiological and bacteriological methods in most cases call for the culturing of cells or equivalent...

Website: http://biotechtouch.blogspot.com/
Location: Sotkamo, Jyväskylä, Kuopio, Mexico City
Members: 7
Latest Activity: Jul 6, 2014

Green Dictionary

Discussion Forum

Vesi ja Visko - Bakteerit ja Mikrobit

Started by Helge V. Keitel. Last reply by Helge V. Keitel Nov 15, 2009. 2 Replies

GMO Food and the world's wood supply

Started by Helge V. Keitel. Last reply by Helge V. Keitel Nov 16, 2008. 1 Reply

Comment Wall

Comment

You need to be a member of UCSI - MUMK to add comments!

Comment by Juha Veikko Mentu on November 18, 2008 at 2:03am
Kiitos kinnostavista ajatuksista, Heikki ja Helge!

By the way...

Referoin jälleen lyhyesti opusta "Uusi Biotekniikka" (Osmo Kuusi 1991, TAMMI, s. 26):

"Uuden biotekniikan sovellutuksissa tutkimus- ja tuotekehitysvaihe on yleisesti ollut jopa yli kymmenen vuoden mittainen. Vaikka tuote on ollut jo kauan teknisesti valmis, tiukat turvallisuusvaatimukset ja selkeiden pelisääntöjen puuttuminen hyväksyttämisessä ovat usein viivästyttäneet pääsyä markkinoille."

Kuulostaa hyvin tutulta, mutta herättää uuden ajatuksen:

Onko olemassa mitään tahoa, joka auttaisi "viran puolesta" viimeksi mainitun ongelman ratkaisussa?

Tai löytyykö teollisuuden taholta riittävää kiinnostusta?

Itse 20 v. paperialan suuryhtiössä työskennelleenä muistan hyvin selvästi sellaiset johtoportaan tutkijoille esittämät ajatukset kuin "not invented here" tai "pioneerit kantavat riskit - kannattaa lähteä mukaan vasta myöhemmin". Näillä periaatteilla Suomen paperiteollisuustutkimus onkin sittemmin ajautunut nykyiseen, jokseenkin toivottomaan tilaansa. Joitakin kehitysmielisyyden elonmerkkejä olen havainnut yksittäisillä tehtailla, mutta ne on vaiettu kuulumattomiin ylemmillä tahoilla.

Kenties ympäristöala (ja -teollisuus) onkin nykyään kehitysmyönteisempää kuin perinteinen puunjalostusala, joka kamppailee valtavien talousongelmiensa kanssa? Ympäristöasiantuntijat ymmärtävät sitä paitsi paremmin (uutta) biotekniikkaa kuin paperi-insinöörit, joilla on perinteinen, fysikaalis-kemiallinen koulutustausta.
Comment by Helge V. Keitel on November 9, 2008 at 9:53am
Euroopassa on yhtenäinen tavoite saada kaikki sisä-, rannikko- ja pohjavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Siksi EU:ssa laaditaan parhaillaan vesihuoltosuunnitelmia, joissa pohditaan, miten tavoite voidaan saavuttaa.

Vesikeskustelullamme ja PMEU:lla on siksi rajat ylittävä merkitys. Suomen osuus EU:n potentiaalista on karkeasti ottaen 1 % (5 miljoonaa / 500 miljoonaa).

Jos Suomessa tarvitaan kourallinen kumipyörälaboratorioita, silloin EU:ssa olisi tilaa viidellesadalle.

Tämähän haiskahtaa jo bisnekseltä. Kuvitelkaamme 500 kpl x 150 000 euroa per kumipyörälabra = 75 000 000 euroa. Palvelutuotanto tuon päälle. Puhumme suuresta asiasta aikajänteellä 2009 - 2015.

Suomessa vesien suurin ongelma on rehevöityminen, jonka vähentämisessä maataloudella on iso rooli. Tärkeitä keinoja ovat Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Hannele Nyyroosin mukaan lannoitteiden vähentäminen ja tarkoituksenmukainen käyttö, peltojen kasvipeitteisyys talvella, suojavyöhykkeet, kosteikot ja karjalannan käytön tehostaminen.

Maatalouden ympäristötukea pitää kohdentaa niin, että tukea annetaan etenkin kalteville ja korkean fosforitason pelloille sekä tulvapelloille.

Paljon tehtävää on myös haja-asutusalueiden jätehuollossa, viemäriverkon remontissa ja vesistöjen kunnostuksessa.

1. Rannikkovedet voivat huonosti
2. Murheenkryyninä ovat Suomenlahti ja Saaristomeri
3. Nykytoimilla vesiensuojelun tavoitteita ei saavuteta
4. Kuormitusta on vähennettävä etenkin maataloudessa
5. Perattuja ja oiottuja koskia on kunnostettava

Alueellisten ympäristökeskusten ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ovat nyt valmiit, ja kaikki kiinnostuneet voivat antaa niistä palautetta. Kommentointiaikaa on huhtikuun 2009 loppuun saakka. Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat vuoden 2009 lopulla. Silloin Suomi ratkaisee, mitä se aikoo tehdä vesien tilan parantamiseksi.

Lähde: HS perjantaina 31. lokakuuta 2008 | Toimittaja Heli Saavalainen
Comment by Juha Veikko Mentu on November 8, 2008 at 8:35pm
Viranomaisten suorittamien kaivovesianalyysien hintaluokka on muutama sata euroa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, toimittaako asiakas itse pullon ympäristölabraan, vai käykö terveystarkastaja tutkimassa tilannetta paikan päällä.

Mielestäni meidän pitäisi

A) osoittaa PMEU-menetelmän kelvollisuus perinteisten menetelmien rinnalla (lehtijutut, evaluointi, akkreditointi jne.)

B) osoittaa ne edut, mitä saavutetaan siirryttäessä pesäkelukuanalytiikasta (liikkuvaan) PMEU-analytiikkaan.

Asia etenee, ja eräs kaupallinen taho on jo kaavailemassa PMEU:n businesspuolta. Olemme keskustelleet tästä aiheesta tänä syksynä. Mielenkiinto PMEU:n evaluointiin, jopa kenties sen akkreditointiin, on todellinen valopilkku tässä muuten pimenevässä Suomen syksyssä ja talouselämässä. Ja toinen valopilkku on tietenkin Junttiklubi, jonka toiminnalta odotan paljon rakentavaa & kehittävää!
Comment by Juha Veikko Mentu on November 8, 2008 at 8:28pm
Suomen sisävesistöt saattavat olla pinta-alaltaan laajoja, mutta keskisyvyys pyörii vain alle 10 metrissä. Veden vaihtuvuus järvissä on myös suhteellisen hidasta. Nämä tekijät + hajakuormitus laakeilta, suojavyöhykkeettömiltä rannoilta saattaa johtaa kriittiseen tilanteeseen.

Onneksi veden maksimitiheys on +4 C-asteen tienoilla! Muuten järvet saattaisivat jäätyä, kun lämmintä alusvettä ei kertyisi niiden pohjalle.

Pohjaliete on erittäin mielenkiintoinen ekosysteemi, ja tutkijat pitävät sen kuntoa erittäin tärkeänä koko järven terveydelle. Kuinkahan kalliiksi tulisi hapettaa kaikki Itämeren rikkivetypitoiset syvänteet uudelleen elinkelpoisiksi?

Hyvin pienet, suojaiset sisävetemme saattavat lisäksi kärsiä täyskiertojen puutteesta. On olennaisen tärkeää, että pohjalle painuvat ravinteet saadaan pyöräytettyä koko vesimassaan kaksi kertaa vuodessa!

Tämä aihe on hyvin kiinnostava, ja pidin järviopin perusteellista oppikirjaa kenties limnologian opintojeni mielenkiintoisimpana opuksena. Limnologia on muuten soveltavana tieteenalana lähtenyt liikkeelle 1800-luvun Saksasta ja levinnyt sitten ympäri maailmaa. Järvityyppejä on maailmanlaajuisesti lukuisia, jotkin niistä hyvinkin kummallisia, ja ongelmia vastaavasti myös riittää!
Comment by Helge V. Keitel on November 8, 2008 at 7:37pm
Heikki, viittaan s-postivaihtoomme. Olit pohtinut kaivojen näytteenottoa ja kustannuksia. Ne muodostavat osan tarkistettavista kohteista, mutta JÄTEVEDET on PMEU:n fokus. Päästöille on todennäköisesti olemassa rajat, joista Juha ja Elias voivat kertoa tarkemmin.

Tuo tuli mieleen muutama hetki palautekommentin kirjoittamisen jälkeen.
Comment by Helge V. Keitel on November 8, 2008 at 4:33pm
Luin lauantaina yllättävää tietoa Suomen vesioloista. Kolmannes vesistämme on siinä kunnossa, että Suomi ei saavuta EU:n tavoitteita vesien hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä.

Vesien puhdistusurakka on iso. Pelkästään Uudellamaalla rahoitustarpeeksi arvioidaan noin 465 miljoonaa euroa vuodessa.

Huh! Järkyttävä määrärahaa puhtaan veden puolesta tarvitaan.

Vantaanjoen osuus on 386 miljoonaa euroa 2010 - 2015. Laskelmat sisältävät muun muassa:

- maantalouden ympäristösuojelun
- viemäriverkoston saneerauksen
- haja-asutuksen jätehuollon menot

"Uudenmaan pintavesien ekologinen tila ei ole hääppöinen", toteaa Hesarissa 31. lokakuuta 2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Virta.

- täällä on paljon asutusta
- aktiviteetteja runsaasti
- maataloutta runsaasti
- epäedulliset luonnonolot

Savisameus näkyy Vantaanjoessa, joka likaantui 1960-luvulla, kun sinne alettiin laskea jätevesiä. Nyt ne puhdistetaan keskitetysti, mutta ylivuotoja sattuu.
Comment by Helge V. Keitel on November 7, 2008 at 5:27pm
Juha, Mobiili PMEU olisi rautaa vesipuolen seurannalle. Löytyisikö Heikki Huotarilta äkkiä joku matemaattinen malli sille, miten paljon kumipyörillä kulkevaa mittauskapasiteettia pelkästään Suomeen tarvittaisiin. Ajan takaa liiketoimintaideaa, joka saisi liikkeelle tärkeän hankkeen. Riittääkö jos ”kumipyörä-PMUE:ssa” on yksi henkilö? Montako näytettä yksi mobiilitiimi pystyy ottamaan päivässä? Miten paljon sinä Juha maksaisit kaivovetesi analyysistä? Kun nuohooja käy talossa on lasku 50 – 100 euroa. Onko tämä verrattavissa optikolla tai hammaslääkärissä käyntiin? Olisiko 500 euroa per kaivo kolmen vuoden välein sopiva tavoitehinta ansaintalogiikan määrittelyyn? Sitten pitäisi tietää, paljonko meillä on tutkittavia kohteita. Kuntia lienee vielä nelisensataa. Joka kunnassa on satoja potentiaalisia kohteita, jos emme joka taloutta saa mukaan. Kuvittelemalla, että koko potentiaalista pystyisi mobilisoimaan:

100 kohdetta x 400 kuntaa x 500 euroa per kohde = 20 000 000 euroa!

Laskekaamme tavoitetaso kymmeneen prosenttiin yllä olevasta: jäljellä on 2 000 000 euroa.

Tuolla ansaintalogiikalla Suomeen tarvitaan 5 – 10 yksikköä. Tuotantovälineen hinta on 150 000 – 200 000 euroa. Vuotuinen liikevaihto 400 000 – 200 000 euroa per yksikkö. Investointi huomioiden liikevaihto saisi olla lähempänä 400 000 euroa vuodessa. Onko tässä pikabusinessplanissa mitään järkeä?
Comment by Juha Veikko Mentu on November 7, 2008 at 4:56pm
Tämän päivän KESKISUOMALAINEN julkaisi STT / Eeva Nikkilä-Kiipulan artikkelin, joka käsittelee suomalaisten kaivovesien laatua:

KAIVOVEDET OLISI TUTKITTAVA KOLMEN VUODEN VÄLEIN

Jopa 40 prosentissa kaivoista on terveydellisiä ongelmia.

Suunnitteluinsinööri Toivo Lapinlampi / SYKE kehottaa ihmisiä tutkituttamaan kaivovetensä kuuden vuoden välein perusteellisesti ja kolmen vuoden välein suppeammin.

Myös ilmastonmuutos on tuonut ongelmia kaivojen käyttäjille: "Kun meillä on ollut pitkiä, kuivia kesiä, ovat pohjaveden pinnat laskeneet. Tämän takia kaivo kannattaakin rakentaa kuivana aikana", sanoo hydrogeologi Tuomo Hatva.

- Tämä tuo mieleen 80-luvulla Helsingin Messukeskuksessa pidetyn AQUA-näyttelyn. Suoritin näyttelyssä silloisen työnantajani, HY / Mikrobiologian laitoksen toimesta koliformianalyysejä näyttelyvieraiden toimittamista kesämökkien kaivovesinäytteistä. Tulos oli lohduton: reilusti yli puolet näytteistä oli jonkin koliformisen bakteerin saastuttamia. Yleisimmät lajit olivat ympäristöperäisiä, mutta ulostesaastutusta indikoivia E.coli-bakteereita löytyi myös.

Tässä olisi jälleen "tilaus" nopealle PMEU-kenttäanalytiikalle!
Comment by Helge V. Keitel on November 5, 2008 at 7:33am
STT:n uutinen kertoi: Ympäristörikos vaaransi koko pääkaupunkiseudun viemäriverkon. 4.11.2008 20:45 (Päivitetty 4.11.2008 22:05)

Jätehuoltoalan yritystä epäillään törkeästä ympäristön turmelemisesta pääkaupunkiseudulla. Tässä vaiheessa ei vielä ole kerrottu yrityksen nimeä. Kuka tietää?

Poliisin mukaan sadevesiviemäreihin oli laskettu muun muassa öljypitoista jätettä ja jäterasvoja. Vaarassa on ollut koko pääkaupunkiseudun viemäriverkko.

Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Virta vahvisti STT:lle tiistai-iltana, että ympäristökeskus on avustanut poliisia asian selvittämisessä. YTV ja Helsingin Vesi eivät illalla tienneet tapauksesta mitään. Myöskään Vantaan kaupungin ympäristöjohtajalla ei ollut antaa asiasta lisätietoa.

Vantaan poliisi on ottanut kiinni 12 henkilöä. Kiinniotetut ovat yrityksen johtoa ja työntekijöitä. Ympäristörikoksesta kertoi tiistaina Ylen uutiset. Ylen mukaan yrityksen asiakkaana on ollut ravintoloita, huoltamoita ja Helsingin kaupunki.

Lähteet: STT, IS

Miten tuo uutinen heijastuu PMEU-pohjaiseen Mobiililaboratorioon? Mitä muita mittareita tarvitaan?
Comment by Juha Veikko Mentu on November 2, 2008 at 10:06pm
Kun tällainen tilanne johtaa myyntikieltoihin ja takaisin vetämiseen, tulee mieleen lähinnä pakkausten lopulline kohtalo. Koska purkkeja ei varmaankaan kukaan ehdi tyhjentämään (!), ne menevät ilmeisesti kaatopaikalle? Purkkien kartonki on jo myyty ja maksettu, joten tappiota Ensolle tulee vasta sitten, jos uusi purkitus jostain syystä hidastuu oleellisesti?
 

Members (5)

 
 
 

Feedjit Visitors

Videos

  • Add Videos
  • View All

Photos

  • Add Photos
  • View All

Visitors Map

Badge

Loading…

Birthdays

There are no birthdays today

About

KK-Net created this Ning Network.

© 2021   Created by KK-Net.   Powered by

Badges  |  Report an Issue  |  Terms of Service