D7ZS

Open Innovation and Collaboration

Suomalainen energiayhtiö St1 on aloittanut kotimaisen etanolin tuotannon. Ensimmäinen bioetanolitehdas on jo käytössä Lappeenrannassa. Sen jälkeen St1:n tavoitteena on aloittaa myös muualla Suomessa bioetanolin valmistus elintarviketeollisuuden jätteistä, kirjoittaa Kimmo Salin INNOSUOMI -esitteessä.

Lappeenrannassa on maailman ensimmäinen bioetanolin hajautetun tuotannon konsepti, kertoo St1:n toimitusjohtaja Kim Wiio.

- jätteiden hyödyntäminen viisasta ilmastotavoitteen saavuttamiseksi
- VTT:n kehittämä ja St1:n käyttämä teknologia
- Etanolix-konseptissa jätteet elintarviketeollisuudesta
- myöhemmin jätteitä myös kotitalouksista

Etanolix-konsepti alentaa biopolttoainetuotannon logistiikkakustannusten lisäksi jätehuollon ja rehuteollisuuden logistiikkakuluja.

Tämä tiedoksi TuTa-opiskelijoille. Bioetanolin tuotannossa tarvitaan kemian, bioteknologian, automaation, logistiikan ja tuotantotalouden osaamista.

Etanolix-tehdas valmistaa 85-prosenttista alkoholia, joka kuljetetaan Haminaan ensi keväänä (2009?) valmistuvaan absulutointilaitokseen. Siellä alkoholi väkevöidään 99,8 prosenttiseksi, jolloin se soveltuu sekoitettavaksi bensiiniin.

Absoluuttilaitoksen valmistuttua St1 käyttää valmistamansa bioetanolin oman verkostonsa kautta jaettavaan bensiiniin.

- St1 investoi omiin tuotantolaitoksiin kymmeniä miljoonia euroja

Suomalaisen elintarviketeollisuuden jätemäärät riittävät 10 - 15 etanolilaitoksen rakentamiseen Suomessa.

- Kasvattaminen edellyttää muidenkin jätevirtojen käyttöönottoa

St1 ja VTT perustivat Biofuels Oy:n toteuttamaan tässä kuvattua konseptia. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2006 helmikuussa. Vuonna 2008 St1 Finland Oy lunasti VTT:n 25 prosentin osuuden itselleen, mutta läheinen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.

Tässä on myös mielenkiintoinen malli sille, miten VTT kaupallistaa omaa osaamistaan. Olettaisin, että VTT on sijoittanut hankkeeseen IPR:iä, jolloin rahaa ei ole tarvinut liikuttaa hankkeen rakennusvaiheessa. Ehkä tästä on tarkempaa tietoa.

Views: 57

Replies to This Discussion

Bioöljyn, biodieselin, bioenergian, sellupohjaisen bioetanolin valmistuksen kannattavuuteen vaikuttaa, miten tehokkaasti saamme raakapuun, kannot ja hakkuutähteet metsästä jalostusyksiköihin. Lisäksi tarvitaan uudenlaista puunkäsittelyn osaamista tehtaalla, kun puu murskataan prosessoinnin kannalta järkevään muotoon.

Yritysostojen ja –fuusioiden sekä suomalaisen metsäkoneosaamisen seurauksena metsäkoneteollisuus on keskittynyt Suomeen. Alla oleva arvio metsäkoneiden valmistuksesta on metsäteollisuuden tulevaisuusseminaarista vuodelta 2004.

• Tavaralajikoneiden maailmanmarkkinat noin 2 500 – 3000 konetta vuodessa
• noin 1 800 konetta valmistetaan Suomessa
• lisäksi hakkuulaite- ja metsävarustevalmistusta, pienmetsäkoneita jne.
• alihankinta esim. Ruotsissa toimiville yrityksille

Suomalaisilla on käytännön edellytykset koko arvoketjun hallintaan. Ensi viikolla julkaistavassa metsäteollisuuden tulevaisuusraportissa puutavaran/-aineksen hankinta ja logistiikka ovat vahvasti esillä.

Raaka-aine ei tule tehtaille lentäen eikä lähde metsästä heittäen. Alkutuotannon osaamisella, teknologialla ja tehokkuudella on suuri vaikutus metsäteollisuutemme tulevaisuuteen.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Osmo Kuusi kokosi vuonna 1991 biotekniikan tulevaisuudenkuvia hyvin mielenkiintoiseen teokseensa “Uusi biotekniikka”. Kirjaa varten hän haastatteli monia maamme johtavia bioteknikkoja.

Sivulta 29 löytyy taulukko, johon on koottu eri sovellutusalueiden oletettu taloudellinen merkitys ja muut yhteiskunnalliset hyödyt vuonna 2010.

Tuntuva positiivinen vaikutus sekä talouteen että yhteiskuntaan tulisi olemaan diagnostisten tuotteiden ja lääkkeiden valmistuksella sekä kasvinjalostuksella. Bioenergian tuotannon ja jätteiden käsittelyn kehittämisellä tultaisiin saavuttamaan lähinnä yhteiskunnallisia hyötyjä, kun taas elintarvike- ja kemian teollisuus sekä metsäteollisuus hyötyisivät niihin nähden käänteisesti. Eläinjalostus ja geeniterapia olisivat molemmissa suhteissa edellisiä vähämerkityksellisempiä, ja hännähuipuksi on listattu aihealue “laitteiden valmistus”.

Suomen metsäteollisuuden edellinen buumi, johon sain omakohtaisestikin osallistua sen vauhdikkaasta noususta stagnaatiovaiheeseen asti, ajoittui 90-luvun alkuun, jolloin entsymaattisen biovalkaisun kehittäminen oli myötätuulessa. Tällä alalla on nyt ollut hiljaisempaa, mutta uusi yhdistelmä em. taulukon “liiketaloudellisesti merkittävistä” metsäteollisuussovellutuksista ja “tuntuvan, muun positiivisen merkityksen” omaavasta bioenergian tuotannosta on nyt nousemassa esiin biodieselin (ja bioetanolin?) muodossa.

Ykköskategoriaan molemmilta katsantokannoilta arvioidut “diagnostiset valmisteet”, “lääkkeiden valmistus” tai “kasvinjalostus” eivät revi iltalehtien etusivuille raflaavia otsikoita. Onko kuitenkin niin, että biotekniikan parhaita sovelluksia ovat ne, joilla turvataan melko vanhoilliseksi arvioidun paperiteollisuutemme tulevaisuutta?

Odotan jännityksellä vuotta 2010…Joka elää, se näkee.

(lähde: nimimerkki "solariksen" blogi Kauppalehdessä - tunnen melko hyvin kyseisen bloggaajan)
Juha, kirjoitat "hännähuipuksi on listattu aihealue 'laitteiden valmistus'...”. Tämä tavoite on ilmeisesti myös toteutunut. Bioteknologisten sovellusten takominen raudaksi indikoi ilmeisesti sitä vuoteen 2010 - 2015 tavoitetta, jota pyrit blogeissasi nostamaan tietoisuuteen. Samoja teemoja Eliaskin on jatkuvasti miettinyt.

Eikö mobiilivesimittaus TMBC / Bitouch edusta raudaksi takomista? Mitä mieltä olet? Eräänlaista "bundlaamista" joka tapauksessa.

RSS

Feedjit Visitors

Videos

  • Add Videos
  • View All

Photos

  • Add Photos
  • View All

Visitors Map

Badge

Loading…

About

Helge Keitel created this Ning Network.

© 2023   Created by Helge Keitel.   Powered by

Badges  |  Report an Issue  |  Terms of Service