Saavuimme Jataniemeen ja Jatahoviin eilen illalla kello kahdeksalta. Joulu on suuri satu ja täällä toteutuu vielä valkoinen joulu suurella varmuudella. Sain tänä vuonna nauttia osan matkasta auton takapenkillä ja ajatella niitä näitä, kun matka kulki tasaisen varmasti Loviisa, Kouvola, Mikkeli, Juva (jossa kävimme ABC-asemalla syömässä), Unnukka (jouluostoksia), Kuopio (ruokaa ja taloustarvikkeita jouluruokien valmisteluun), Iisalmi, Kajaani ja Sotkamo. Kilometrejä kertyy 550 ja toinen mokoma, kun paluu alkaa. Tulo- ja menopäivien välipäivinä emme juuri matkustele, joten jaettuna yli kymmenelle päivälle tästä kertyy noin sata kilometriä päivässä.
Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kähärän mielestä ”Matkailubisneksen tulevaisuus on sähköinen.
”Nykyihminen kaipaa tekemistä ja turistina vielä enemmän. Matkustamisen päämotiivi on kokea jotain sellaista, mitä kotipaikkakunnalla ei ole tarjolla”, Heikki Kähärä toteaa.
Tarjonnasta ei ole pulaa. Suomalaisen matkailun runsauden sarvesta löytyy kaikille jotakin:
1. seikkailua
2. elämyksiä
3. aistikiihokkeita
4. hiljaisuutta
5. rauhaa
6. liikuntaa
7. kulttuuria
8. eksotiikka
9. lukuisia muita kokemusten kohteita
”Kaikkia näkökulmia yhdistävä tekijä on tiedon jakelu ja palvelujen saatavuuden helppous. Nykyajan sähköinen viestintä ja ostoskanavat ovat muuttaneet ja muuttavat edelleen kansainvälistä matkailukauppaa perusteellisesti”, toimitusjohtaja Kähärä jatkaa.
Kähärän mielestä voittajia ovat ne allianssit, jotka ymmärtävät globaalin kauppatavan muutokset ja pystyvät kulkemaan kehityksen kärjessä.
Luin auton takapenkillä Kuopion Lumi Menu Info-lehteä, joka on julkaistu 1.10.2008 ja ajattelin, että harvinaista puhetta matkailun kentästä, kunnes törmäsin toiseen lehteen, jossa siinäkin oli ajatuksia matkailun sähköisestä kaupankäynnistä ja sosiaalisen median käytöstä. Kirjoitan aiheesta lisää myöhemmin.
Ajattelin, että matkailu on informaatiointensiivistä liiketoimintaa. Palvelupakettien rakentaminen on yksityiskohtien räätälöintiä, jossa huomioitavia näkökohtia riittää:
1. asiakkaan ikä ja fyysinen kunto (terveystiedot esimerkiksi ruokailua varten)
2. kieli- ja kulttuuritausta (tottumusten ja uskontojen vaikutus ruokailuun)
3. aikaisemmat tiedot matkailukohteesta (destination knowledge)
4. ryhmämatkailijoiden heijastamat toiveet tapahtumista ja kokemuksista kohteessa
Toimitusjohtaja Heikki Kähärä jatkaa, että yllättävää teknologisesti hyvin kehittynyt Nokia-Suomi kulkee näissä asioissa lapsen kengissä.
Sähköisten informaatio-, varaus-, ja kauppakanavajärjestelmien etu on siinä, että kuluttaja saadaan kiinni kotona, työpaikalla ja jopa matkan aikana eli yksinkertaisesti kaikkialla. Tuotteet ovat globaalisti tarjolla reaaliaikaisesti ja markkinahintaan.
Oikein valitulla strategialla ja kustannustehokkaasti voidaan matkailukauppaakin moninkertaistaa aikaisempiin menettelytapoihin ja kauppatapoihin verrattuna.
Juttelimme tästä aiheesta viime viikolla Ollin kanssa ja ajattelimme erityisesti sosiaalisen median ja nopeiden viestintäkanavien käyttöä matkailun markkinoinnissa. Miten monikielinen informaatiopalvelu organisoidaan. Keskitymme omassa toiminnassamme seuraaviin kieliin:
SUOMI
ENGLISH
SVENSKA
FRANÇAIS
DEUTSCH
ESPAÑOL
Optiona ovat Kiina, Japani, Italia ja muut kielet kumppaniemme avustuksella. Jokaisen maan ja kielialueen kulttuuriset lähtökohdat huomioidaan vuorovaikutteisessa viestinnässä.
Antaako tämä kimmokkeen myös yhteistyöhön savolaiseten ja kainuulaisten matkailualan toimijoiden kanssa? Nehän ovat tässä matkan varrella, kun liikumme etelästä pohjoiseen ja takaisin.
Hyvää Joulua!