Matkailun kaupankäynti sähköistyyy

[Helge V. Keitel]

Saavuimme Jataniemeen ja Jatahoviin eilen illalla kello kahdeksalta. Joulu on suuri satu ja täällä toteutuu vielä valkoinen joulu suurella varmuudella. Sain tänä vuonna nauttia osan matkasta auton takapenkillä ja ajatella niitä näitä, kun matka kulki tasaisen varmasti Loviisa, Kouvola, Mikkeli, Juva (jossa kävimme ABC-asemalla syömässä), Unnukka (jouluostoksia), Kuopio (ruokaa ja taloustarvikkeita jouluruokien valmisteluun), Iisalmi, Kajaani ja Sotkamo. Kilometrejä kertyy 550 ja toinen mokoma, kun paluu alkaa. Tulo- ja menopäivien välipäivinä emme juuri matkustele, joten jaettuna yli kymmenelle päivälle tästä kertyy noin sata kilometriä päivässä.

Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kähärän mielestä ”Matkailubisneksen tulevaisuus on sähköinen.

”Nykyihminen kaipaa tekemistä ja turistina vielä enemmän. Matkustamisen päämotiivi on kokea jotain sellaista, mitä kotipaikkakunnalla ei ole tarjolla”, Heikki Kähärä toteaa.

Tarjonnasta ei ole pulaa. Suomalaisen matkailun runsauden sarvesta löytyy kaikille jotakin:

1. seikkailua
2. elämyksiä
3. aistikiihokkeita
4. hiljaisuutta
5. rauhaa
6. liikuntaa
7. kulttuuria
8. eksotiikka
9. lukuisia muita kokemusten kohteita

”Kaikkia näkökulmia yhdistävä tekijä on tiedon jakelu ja palvelujen saatavuuden helppous. Nykyajan sähköinen viestintä ja ostoskanavat ovat muuttaneet ja muuttavat edelleen kansainvälistä matkailukauppaa perusteellisesti”, toimitusjohtaja Kähärä jatkaa.

Kähärän mielestä voittajia ovat ne allianssit, jotka ymmärtävät globaalin kauppatavan muutokset ja pystyvät kulkemaan kehityksen kärjessä.

Luin auton takapenkillä Kuopion Lumi Menu Info-lehteä, joka on julkaistu 1.10.2008 ja ajattelin, että harvinaista puhetta matkailun kentästä, kunnes törmäsin toiseen lehteen, jossa siinäkin oli ajatuksia matkailun sähköisestä kaupankäynnistä ja sosiaalisen median käytöstä. Kirjoitan aiheesta lisää myöhemmin.

Ajattelin, että matkailu on informaatiointensiivistä liiketoimintaa. Palvelupakettien rakentaminen on yksityiskohtien räätälöintiä, jossa huomioitavia näkökohtia riittää:

1. asiakkaan ikä ja fyysinen kunto (terveystiedot esimerkiksi ruokailua varten)
2. kieli- ja kulttuuritausta (tottumusten ja uskontojen vaikutus ruokailuun)
3. aikaisemmat tiedot matkailukohteesta (destination knowledge)
4. ryhmämatkailijoiden heijastamat toiveet tapahtumista ja kokemuksista kohteessa

Toimitusjohtaja Heikki Kähärä jatkaa, että yllättävää teknologisesti hyvin kehittynyt Nokia-Suomi kulkee näissä asioissa lapsen kengissä.

Sähköisten informaatio-, varaus-, ja kauppakanavajärjestelmien etu on siinä, että kuluttaja saadaan kiinni kotona, työpaikalla ja jopa matkan aikana eli yksinkertaisesti kaikkialla. Tuotteet ovat globaalisti tarjolla reaaliaikaisesti ja markkinahintaan.

Oikein valitulla strategialla ja kustannustehokkaasti voidaan matkailukauppaakin moninkertaistaa aikaisempiin menettelytapoihin ja kauppatapoihin verrattuna.

Juttelimme tästä aiheesta viime viikolla Ollin kanssa ja ajattelimme erityisesti sosiaalisen median ja nopeiden viestintäkanavien käyttöä matkailun markkinoinnissa. Miten monikielinen informaatiopalvelu organisoidaan. Keskitymme omassa toiminnassamme seuraaviin kieliin:

SUOMI
ENGLISH
SVENSKA
FRANÇAIS
DEUTSCH
ESPAÑOL

Optiona ovat Kiina, Japani, Italia ja muut kielet kumppaniemme avustuksella. Jokaisen maan ja kielialueen kulttuuriset lähtökohdat huomioidaan vuorovaikutteisessa viestinnässä.

Antaako tämä kimmokkeen myös yhteistyöhön savolaiseten ja kainuulaisten matkailualan toimijoiden kanssa? Nehän ovat tässä matkan varrella, kun liikumme etelästä pohjoiseen ja takaisin.

Hyvää Joulua!

[Helge V. Keitel]

Loviisasta pääsee Sotkamoon useita reittejä. Nopein ja yleisin on VT5:sta pitkin Kouvolan, Mikkelin, Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin kautta päätepisteeseen (destination). Valtatie 6 on mukiin menevä vaihtoehto, kun ulkomaisille vierailijoille haluaa esitellä Suomen ja Venäjän rajan läheisyyttä. On monta muutakin reittiä pienempien paikkakuntien kautta kulkevaa. Viime vuonna eksyimme Savonlinnaan ja sieltä Puumalan Pistohiekan maisemiin.

KUOPIO on mainio kaupunki. Viikko Savossa ilmaislehdessä on näytelmäkirjailija Mikko Kivisen haastattelu. Hänen mielestä Kuopio on "sopivan kokoinen kaupunki". Savon pääkaupungissa pärjää hyvin ilman autoa, kun pyöräillen pääsee hyvin liikkumaan.

Kuopiossa on Mikon mielestä kansainvälisen tason meininkiä monessa suhteessa. Monet ihmiset ovat alansa huippua! Hups. Mitähän tuo tarkoittaa? Esimerkkejä löytyy niin taiteen ja tieteen, kulinarismin, muotimaailman ja kauneudenhoidonkin aloilta.

Hyvä tietää. Eräänä päivänä päätän aloitta kauneudestani huolehtimisen ja silloin lähden oitis Kuopioon ja siitä sitten Mr. Finland kilpailuun.

Mikko jatkaa: "kuopiolaiset voisivat olla ylpeämpiä itsestään, sillä siihen olisi aihetta."

Vaatimattomuus ei "kaunista", mutta jo pelkästään tässä olisi oiva palvelupaketti vaikkapa amerikkalaisille myytäväksi. Matkailussa pitää olla jänniteitä. Ihmiset hakevat muualta sellaista, jota kotona ei ole tarjolla.

[Helge V. Keitel]

Ylijohtaja Jaakko Lehtonen Matkailun edistämiskeskuksesta (MEK) pukeutuu Lomasuomi.fi lehdessä Mari-paitaan. Ylijohtaja tiivistää Suomen matkailun neljän C:n kokonaisuudeksi, jossa:

Credible - edustaa luotettavuutta
Creative - on luovuutta
Contrasting - markkeeraa erilaisuutta
Cool - viittaa siihen, että maamme on kohteena viilee, nasta ja trendikäs

Mainoskampanjoilla maakuvaan ei pysty suuresti vaikuttamaan.

Media, mukaan lukien internet ja sosiaalinen media levittävät havaintoja ja mielipiteitä maastamme kovalla vauhdilla ja kokonaan omin ehdoin.

Suomessa vierailleiden kokemuksilla on suuri merkitys. Perinteisessä mainonnassa suostutellaan, sosiaalisessa mediassa suositellaan. Siinä on ero.

Useissa matkailualan kirjoituksissa sosiaalisen median soveltuvuus ja käytettävyys nousee esille, mutta vähän sitä vielä sovelletaan. Keskustelimme hiljattain Jaikussa ja Facebookissa mobiilien palveluratkaisujen vähäisyydestä. Vehkeitä, välineitä, teknologiaa ja verkostoja on, mutta osaammeko käyttää niitä?

[Helge V. Keitel]

Tainan antoi vihjeen matkailusivusta, jossa kerrotaan sosiaalisen median käytöstä.

Matkailuliiketoiminnassa pitää näkyä ja kuulua, tavoittaa asiakkaat ja olla näiden tavoitettavissa. Parasta olisi, jos pystyisi vielä tunnistamaan asiakkaiden tarpeet perinpohjaisesti eikä olisi haitaksi tuntea omia kilpailijoitakaan. Sosiaalinen media on tämänpäivän ratkaisu kaikkiin näihin haasteisiin.

Sosiaalisessa mediassa hyödynnetään ilmaisia teknologia-alustoja, joihin käyttäjät luovat itse sisällön. Tietoa rakennetaan ja julkaistaan siis yhdessä muiden käyttäjien kanssa - sosiaalisesti.

Sosiaalisen median avulla matkailuyrittäjä voi rakentaa haluamansa imagon ja markkinoida palveluitaan - jopa ilmaiseksi! Sosiaalinen media avaa matkailuyrittäjälle uuden viestintäkanavan. Se ei korvaa vanhoja markkinoinnin keinoja, mutta antaa työvälineitä nykyisten asiakasverkostojen ylläpitoon ja kehittämiseen.