Junttiklubi Redneck Society Bondfångare

Add a Comment

136 Comments

Comment by Juha Veikko Mentu on June 29, 2009 at 6:18pm

Kiitos, Helge, pikaisista kommenteistasi!

Yritän selata paikallislehti "Kuhmolaisen" uutisia selvittääkseni kyseisen voimalan omistussuhteita. Bioenergialla lämpenee tietääkseni moni kuhmolainen koti - joko kaukolämmön tai oman lieden voimalla.

Uusiutuvista energialähteistä puhuttiin jo joitakin kymmeniä vuosia sitten. Nokkelimpia olivat mielestäni vuoroveteen ja aaltoenergiaan perustuvat systeemit, mutta niistä ei ole kuulunut mitään pitkiin aikoihin.

Toivoisin omalle mökillemme järjestelmää, jolla kuntopyörän avulla ladattaisiin vanhaa Volvon 12V akkua. Riittäisiköhän lihasvoimin tuotettu energia pyörittämään pientä jääkaappia? Ihminenhän on luontainen bioenergian lähde, joka muuntaa sianlihaa liike-energiaksi?

Comment by Helge V. Keitel on June 29, 2009 at 5:16pm

Juha, sinä seuraat Jyväskylästä käsin tarkemmin Kainuun Sanomia kuin meikäläinen, vaikka olen vain 50 km Kuhmosta.

Parikymmentä vuotta takaperin Kuhmon kaupunki osti ns. pienvoimalan ylihintaan, joka ei silloin lähtenyt lentoon. En tiedä, miten Ahlstromilta ostetulle voimalalle on sen jälkeen tapahtunut.

Kuhmo Oy on merkittävä sahayritys Kainuussa edelleen. On mahdollista, että yritys hallinnoi ko. voimalaa. Mutta sanomatta paras, koska en ole seurannut kyseistä hanketta pitkään aikaan.

Kuhmon Lämpö Oy ehkä viittaa siihen, mitä avauksessa tarkoitin. Ehkä olemme samoilla jäljillä.

Kuhmon näkökulmasta 15 miljoonaa euroa on jätti-investointi bioenergiaan.

Savukaasujen lämmön talteenotto on viisasta. Pitää katsoa, millaisesta tekniikasta on kyse.

Pienet 1 - 35 MW bioenergialaitokset ovat olleet "suuria lupauksia" ensimmäisestä energiakriisistä alkaen, mutta koskaan tämä kokoluokka ei ole lähtenyt lentoon.

Nyt kukkona tunkiolla on 25 - 50 MW laitoksissa Wärtsilä Biopower -ratkaisullaan. Metso Power ja Wärtsilä ovat muodostaneet uuden yrityksen, jonka nimenä on MW10.

Metso omistaa yhteisyrityksestä 60 prosenttia ja Wärtsilä 40 prosenttia. Yhteisyrityksen yhteenlasketun pro forma -liikevaihdon tänä vuonna arvioidaan olevan noin 130 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärän noin 200.

Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Ahlstromin leijupetikattilasta ehkä puhutaan Kuhmossa. Metso ja Wärtsilä yrittävät menestyä globaalitasolla MW-10 ratkaisulla.

Tällä rintamalla kirjoitetaan lukuisia uusia sivuja, jos öljyn hinta nousee yli 150 euroa. Henkilökohtaisesti toivon sitä, koska silloin vihreän kullan maalle avautuisi uusi "avenue" tervan ja sellun jälkeen.

Onhan se tyhmää polttaa kuitua, mutta emme ole vielä keksineet, miten hyödyntää sitä muussa kuin bulkkipaperissa.

Pohdittavaa riittää.

Comment by Juha Veikko Mentu on June 29, 2009 at 4:38pm

Hyvät Juntit,

Jouduin miettimään hetken, mihin ryhmään tämän lehtileikkeen lähettäisin, ja päädyin Junttiklubiin. Syyt valintaani ovat

- suomen kieli
- ryhmän aktiivisuus
- ryhmän vaikutusvaltaisuus
- ryhmän edustavuus (ellemme ole lainanneet kuviamme Hollywoodin lehdistötiedotteista)

Siis "lehdestä leikattua":

Kuhmossa jätti-investointi bioenergiaan
Maanantai 29.06.2009 klo 10:12 AA
Kuhmon Lämpö ja Kuhmo Oy investoivat bioenergiaan yhteensä 15 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Ministeriön tuen varmistuminen käynnistää kaksi toisiinsa liittyvää rakennusurakkaa.

Kuhmo Oy:n ja Kuhmon Lämpö Oy:n yhteisessä hankekokonaisuudessa rakennetaan Kuhmon Lämmön voimalaitokseen laitteisto savukaasujen lämmön talteenottoon.

Savukaasujen talteenottolaitteiston tuottamalla lämmöllä puolestaan on tarkoitus kuivata Kuhmo Oy:n tuotannossa syntyviä sivutuotteita, purua ja kuorta sekä metsähaketta, jotka myydään energiakäyttöön. Kuivaus tehdään Kuhmo Oy:n rakennuttamalla uutta teknologiaa soveltavalla sivutuotekuivaimella.

Asiasta kertoo Kainuun Sanomat

- Yksinkertainen ja nerokas idea! Samanlaisia mietti muinaisen Imatran-kotini talonmies, joka ihmetteli Kaukopään tehtaan meesauunin (sivumennen mainittuna maailman pisin lajissaan) lämmön lähettämistä ilmakehämme yläkerroksiin.

Miksi näitä yksinkertaisia oivalluksia tulee näinkin harvakseltaan?

Comment by Nina Suomalainen on June 22, 2009 at 12:32am

Suomen maaseudulla ei vielä olla herätty tuohon jätteiden kierrätys-kotkotukseen vaan siellä voidaan kaikki kotitalouden jätteet polttaa takapihan perukoilla, oli ne sitten muovia, lasia, metallia tai spray-purkkeja. Hankkiessani mummonmökkini neljä vuotta sitten oli pihan perällä tietenkin iso tuhkaläjä jossa taloa pitänyt vanhapoika poltti kaikki jätteet. Kun puntaroin ettei muoveja ynnä muuta kai virallisesti saisi poltella pihoillaan, vanhapoika totesi vaan että eihän täällä kukaan sitä valvo. Eli tyhmähän hän olisi jos oikein jollain jätemaksulla jonnekin veisi! Mökin vaihdettua omistajaa, löytyikin pihan perukoilta puskien alta monen monta osaksi (siis vain osaksi) maatunutta läjää lasipulloa, muovinkappaleita, tiilinpalasia, metalliromua joita sinne oli aikojen saatossa - sitten 1958 - 'kierrätetty' kai jonkinasteisen maatumisen toivossa....

Mutta - juhannus kuitenkin meni tuolla nimenomaisella mökillä oikein hyvin! Lukuunottamatta mysteeriä haarapääskyjen katoamisesta. Ne kun rakensivat pesää juuri ulko-oven viereen terassin katoksen alle, ja siinä värjöttelivät pari yötä. Juhannuspäivän aikana pariskunta kuitenkin katosi. En tiedä oliko syynä liikehdintämme pihalla (koska huonosta säästä huolimatta oli pari kertaa mökistä lähdettävä) vaikkakin yritimme käyttää toista ovea, vai viileä sää, joka sai pääskyt lähtemään takaisin etelän suuntaan. Pesää peilin avulla zuumaillessani näytti minusta kuitenkin ettei siellä munia ollut, joten kenties pääskyt muuttivat mielensä ennen pienokaisten tuloa. Tuntui kuitenkin peri surulliselta kun vaivalla rakennettu pesä oli tyhjänä! Kenties joku ornitologi keksii tarinalle onnellisemman käänteen?

Comment by Juha Veikko Mentu on June 20, 2009 at 9:46pm

Lyhyet tiedonannot ystävieni juhannuksen vietosta ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä.

Omasta juhannuksestani voin todeta, että äärimmäisen voimakas sade torjui hyttyset, nuo kesiemme ilonpilaajat. Vettäkään ei tarvinnut kantaa järvestä perunamaalle.

Eräs ystäväni ol polttanut tyttärensä huoneen jätesäkkejä ja tullut tahtomattaan lähettäneeksi kymmenkunta lyhyen kantaman spraypurkkiohjusta naapurin pihan suuntaan. Toinen ystäväni nautti kesäillan rauhasta perheensä lähdettyä maailmalle. Itse kehitän parhaillaan kahdeksansormijärjestelmää siistittyäni mökkikeittiömme leikkuulautaa paljain käsin (muutamia teräviä tikkuja rapistuneesta vanerista suoraan sormenpäihin).

Mitä tästä opimme?

Varmaankin sen, että juhannusta voi viettää monella tavalla.

Meteorologisista syistä johtuen mekään emme polttaneet juhannuskokkoa, vaan lämmitimme itseämme takan ja kaminan avulla. Ilmastomuutokseen en kokenut olevani merkittävästi syyllinen, koska kaminamme hyötysuhde on varsin hyvä, ja harvoin olemme joutuneet juhannuksena lämmittämään näin paljon.

Toivottavasti muidenkin Junttiklubin jäsenten juhannus sujui hyvin?

Comment by Juha Veikko Mentu on June 17, 2009 at 9:40pm

Kävin työmatkalla Imatralla.

Aikamatka, jolla voin vertailla elämää paikkakunnalla 1951-1968 ja 1986-2006.

Mitä opin?

1
Junttiuteni juuret ovat edellisen kauteni Imatralla. Omalle nuoruudelleni ominainen hitaahko, pällistelevä mutta silti hetkessä innostuva luonteenlaatuni heijastui iltakävelyllä monen paikkakuntalaisen kasvoilla ja eleissä.

2
Muutoksen tuulet olivat helpommin näkyvissä, kun paikkakuntaa tarkasteli jälleen vuosien eron jälkeen. 60-luvun Imatra oli kehittyvä suurteollisuuspaikkakunta, jossa junttiudella oli kuitenkin vielä selvästi näkyvä rooli ihmisten elämässä. Kylässä käytiin, jopa kutsumatta, ja aikaa tuntui olevan riittävästi. 90-luvulla kehitys kehittyi, kylästä oli tullut kaupunki ja suuren maailman trendit näkyivät selvästi: väkeä oli muuttanut paikkakunnalle muualta, pieniä putiikkeja puhkesi kukkaan siellä täällä ja ihmiset olivat oppineet kiirehtimisen synnin. Eilisiltana tuntui paluu menneeseen: moni tuttu yritys oli lopettanut toimintansa, ja ainoastaan kirpputorien lukumäärä oli noussut. Ilmassa oli jälleen hitautta ja uneliaisuutta.

3
Karjalan murretta oli kiva kuunnella - ei tuntenut itseään poikkeavaksi.

Kävin ottamassa hiukan olutta paikkakunnan todennäköisesti ainoan avoinna olevan kuppilan tiskillä. En tuntenut ketään, joten siirryin nukkumaan hiljaista unta hiljaisen paikkakunnan hiljaiseen hotelliin ennen kuin lyhyt kesäyö alkoi muuttua huomaamatta illasta aamuksi.

Comment by Helge V. Keitel on June 17, 2009 at 3:51pm

Kirjoitin hiljattain Sotkamo -blogiini näin:

Euroopan suurimmalla nikkelikaivoksella malmia murskataan 800 000 tonnia kuukaudessa. Määrä nousee kuitenkin 1,8 miljoonaan tonniin per kuukausi 2012 mennessä.

Suurena huolenaiheena on ollut nikkelin maailmanmarkkinahinta, joka kuitenkin osoittaa nousun merkkejä. Sen tonnihinta on nousussa. Nyt tonnihinta on noin 14 000 dollaria.

Tähän mennessä Talvivaaraan on investoitu noin 500 miljoonaa euroa. Sotkamossa riittää malmia yli 40 vuodeksi.

Toimitusjohtaja Pekka Perä
Talvivaaran tuotanto on tehokasta ja edullista
Bakteeriliuotus toimii hyvin
Alhainen pH-taso helpottaa liuotusta
Perinteinen vaahdotusrikastus ei olisi kannattanut
Nikkelitonnin hinta saattaa nousta jopa 30 000 euroon 2020 mennessä
Jopa 50 000 euroa per tonni pidetään mahdollisena

Comment by Helge V. Keitel on June 17, 2009 at 2:45pm

Jatkan vielä Itä-Suomesta. Tutkin Pohjois-Karjalan Liiton toimeksiannosta VT6 ja muita liikenneväyliä tavoitteena sähköisen informaatiojärjestelmän rakentaminen yhdessä venäläisten kanssa. Hanke eteni vaiheeseen ja olisi nyt teknisesti edullisesti toteutettavissa.

Talvivaara on käynnissä ja sinne palkataan väkeä 30 henkilöä kuukaudessa. Pieni ihme nyky-Suomessa, jossa yhä useamman osoitteena on kilometritehdas.

Sotkamolle tiivis kanssakäyminen venäläisten ostos- ja lomamatkailijoiden kanssa on tehnyt tästä ympärivuotisesti vilkkaan matkailupitäjän.

Silmissäni näen lisääntyvän rajat ylittävän yhteistyön. Hiljaa mielessäni toivon, että öljyn hinta nousee. Se tietää hyvää näille raukoille rajoille.

Comment by Helge V. Keitel on June 17, 2009 at 2:33pm

Moi, kirjoittelen kohta, tämä päivä menee lapiomiehen hommissa ja puutarha-apulaisena. On hyvä saada selviä kirjoitusaiheita. Poikkean Talvivaarassa jonain päivänä ja näppäilen kuvia, yritän haastatella jotakuta, ehkä saan videotakin. Katinkullassa poikkean, kun aurinko paistaa. Venäläisiä on katukuvassa paljon. Niitä tulee turisteina sekä Moskovasta, Pietarista ja ennen kaikkea Kostamuksesta.

Comment by Nina Suomalainen on June 17, 2009 at 11:20am

Appropå, vielä. Olen menossa Japaniin lomalle heinäkuun puolessa välissä. Ideat ja ajatukset tervetulleita!
Lennään Nagoyaan, mutta sitten todnäk Kioto, Mount Fuji, ehkä Tokio, n.10 pvää.
En tiedä miltä näyttää japanilainen juntti? Voi olla ettei tyhmä turisti sellaisia edes löydä varsinkin kun kaikki on siellä kuulemma nyt niin trendikästä - paitsi tietty karaoke-baarista veisaamassa saken voimalla länsimaisia evergreenejä kenties?

• 1
• 2
• 3
• 4
• 5
• 6
• 7
• ...
• 12
• 13
• 14